Tervetuloa muusikoiden kirjanpito -sivustolle!
Tällä sivustolla kerron muusikoiden kirjanpidon perusteet. Luettuasi koko sivun, olet saanut tietopaketin muusikko-yrittäjyydestä toiminimen ja yhden hengen osakeyhtiön kannalta. Lisäksi saat uusia näkökulmia taloudellisesti järkevästä liiketoiminnasta. Valikosta pääset nopeasti siirtymään haluamaasi kohtaan ja yhteyttä voit ottaa painamalla kohtaa yhteystiedot. Hyviä lukuhetkiä ja nähdään keikoilla!
Mitä toiminimi tarkoittaa käytännössä?
Toiminimellä on mahdollista laskuttaa tekemääsi työtä. Kaikkea laskutettua rahaa, joka toiminimelle tulee sisään, kutsutaan liikevaihdoksi (poislukien korkotuotot ja avustukset). Toiminimellä on myös mahdollista ostaa tarvikkeita ja palveluita, jotka kuuluvat toiminimen liiketoimintaan – näitä kuluja kutsutaan vähennyksiksi. Tulos tarkoittaa liikevaihdon ja vähennysten erotusta. Alla esimerkki.
Toiminimi laskuttaa 1000e studiotyöstä ja sen jälkeen ostaa 500e arvoisen soittimen.
Liikevaihto = 1000e, Kulut = 500e -> Tulos = 500e.
Toiminimen kirjanpito on käytännössä yhteenlaskutoimitusta eli ei välttämättä kovin haastavaa. Toki esimerkiksi arvonlisäverovelvollisuus, yel-vakuutus ja mahdolliset poistot saattavat lisätä toiminimen kirjanpidon haastetta. Kerron näistä lisää myöhemmin.
Miten toiminimeä verotetaan?
Toiminimen tulos on rinnastettavissa bruttopalkkaan, josta lähtee verot. Verottajan kielellä puhutaan ansiotulosta. Bruttopalkka tarkoittaa palkkaa, josta veroprosentin mukaista veroa ei ole vielä maksettu. Alla esimerkki. Huom! Esimerkkiin ei sisälly yrittäjävähennys (5%), jonka verottaja tekee automaattisesti toiminimen tuloksesta. Aiheesta lisää täältä.
Jos toiminimen tulos on 5000e ja olet palkkatöissä tienannut 20 000e (bruttona) on verotettava ansiotulo 25 000e. Veroprosenttilaskurilla saadaan veroprosentiksi n. 7%. Eli vuodessa sinun tulisi maksaa yhteensä 25 000e * 0,07 = 1750e veroja. Jos olet toiminut tässä tilanteessa palkkatöissä esimerkiksi 10% veroprosentilla, olet maksanut jo 2000e veroja vuodessa ja tällöin saat veronpalautusta 2000e – 1750e = 250e. Tässä tilanteessa toiminimen tuloksesta ei maksettaisi ”mitään”.
Kertauksena vielä = toiminimen tulos ja palkkatöistä saatu palkka lasketaan yhteen ja tästä kokonaissummasta lasketaan veroprosentti.
Toiminimellä on myös mahdollisuus jakaa tulosta verotettavaksi pääomatulojen (30% veroa) mukaan. Tällainen tilanne on verosuunnittelun kannalta järkevä, jos henkilökohtainen veroprosentti on yli 30%. Jotta veroprosentti olisi yli 30% pitäisi palkkatulojen ja toiminimen tuloksen summan olla yli 90 000e vuodessa.
Mitä alv tarkoittaa?
Arvonlisäveroa kannattaa ajatella läpieränä, eli se ei ole sinun rahaasi vaan se on verottajan rahaa. Tästä syystä työ yleensä hinnoitellaan niin, että alv tulee halutun korvauksen päälle. Esimerkki alla.
Olet tehnyt studiotyötä (alv 24%) asiakkaalle ja haluat tästä korvaukseksi 400e. Tällöin asiakkaalle on syytä kertoa, että hinta on 400e + alv 24%, jotta 24% isompi lasku ei tule yllätyksenä. Tässä tilanteessa saat tilille yhteensä 400e * 1,24 = 496e, josta 96e on verottajan rahaa. Jos lähetät laskun 400e sis. alv saat tilille 400e, josta 400e – 400e / 1,24 = 77,42e on verottajan rahaa ja sinulle jää työstä 322,58e.
Monesti yritysten välisessä kaupassa puhutaan alv 0% hinnoista, sillä kaikkien oletetaan kuuluvan alv-rekisteriin. Yksityisasiakas ei voi vähentää alvia, joten hänelle 24% hinnankorotus voi tulla yllätyksenä.
Alvin laskemisesta
Jos olet alv-velvollinen, saat vähentää ostoistasi alvin. Tämä tarkoittaa sitä, että laskuttamastasi alvista vähennetään ostojen alvit. Alla esimerkki.
Olet laskuttanut studiotyöstä 1000e + alv 24% = 1240e. Tämän jälkeen olet ostanut kitaran 500e + alv 24% = 620e. Alvit lasketaan päikseen eli 240e – 120e = 120e. Olet verottajalle velkaa 120e. Koska alv on läpierä niin liikevaihto on 1000e ja vähennykset 500e. Tulos on tällöin 500e.
Onko pakko kuulua alv-rekisteriin?
Jos liikevaihtosi on alle 15 000e vuodessa, sinun ei tarvitse kuulua alv-rekisteriin. Jos teet keikkoja (esittävät taiteet), saat valita kuulutko alv-rekisteriin (alv 10%) vai oletko alviton. Yrittäjille, jotka laskuttavat muita yrityksiä, esimerkiksi ohjelmatoimistoja, olen suositellut alv-rekisteriin liittymistä. Ohjelmatoimistoille voi alvin yleensä laittaa korvauksen ”päälle”. Jos taas suurin osa asiakkaistasi on yksityishenkilöitä voi olla järkevämpää toimia alvittomana.
Alarajahuojennus
Alarajahuojennus poistuu vuonna 2025, joten avaan aihetta vain lyhyesti. Jos liikevaihtosi on alle 15 000e alvillisesta toiminnasta, saat alvien yhteenlasketun summan takaisin. Alla esimerkki.
Olet laskuttanut studiotyöstä 10 000e + alv 24% vuodessa ja olet ostanut tarvikkeita 5000e + alv 24% vuodessa. Maksettava alv olisi 2400e – 1200e = 1200e. Koska liikevaihtosi on alle 15 000e sinun ei tarvitse maksaa alvia tai saat tuon summan takaisin verottajalta, mikäli olet alvin jo maksanut.
Jos liikevaihtosi on alle 30 000e saat myös alveja takaisin, mutta et kokonaan. Laskuri löytyy täältä. Jos alvillinen liikevaihto on yli 30 000e, et ole oikeutettu alarajahuojennukseen.
Olenko alv-velvollinen?
Kuten aiemmin kirjoitin, alv-velvollisuuden raja on 15 000e vuodessa alvillisesta liiketoiminnasta. Tämä mahdollistaa sen, että esiintymiskorvauksista voi olla alviton ja esimerkiksi opetuksesta alvillinen. Alarajahuojennus poistuu luultavasti juuri tämän ”kikan” takia, jossa alvia on ”suunniteltu”. Alla esimerkki.
Yrittäjä laskuttaa opetuksista 14 000e + alv 24% vuodessa. Tämän lisäksi yrittäjä keikkailee ja laskuttaa alvittomana 45 000e (alv 0%). Ilman mitään kuluja tämä yrittäjä saa opetuksien kaikki alvit takaisin eli 3 360e, vaikka liikevaihto onkin 45 000e + 14 000e = 59 000e (yli 30 000e).
Onko järkevää kuulua alv-rekisteriin?
Tämä kohta on omistettu erityisesti keikkailijoille, jotka saavat valita joko 10% alv-velvollisuuden tai alvittomuuden väliltä. En ota tässä kohdassa huomioon alarajahuojennusta, sillä se poistuu vuonna 2025. Kuten jo aiemmin kirjoitin, tilanne riippuu lähinnä siitä, onko asiakkaina yksityishenkilöitä vai alvillisia yrityksiä. Jos pystyt laskuttamaan alvin halutun palkkion ”päälle”, voi olla järkevää olla alv-velvollinen. Alla muutama esimerkki aiheesta. Esimerkeissä ensimmäinen kohta on aina alviton ja toinen on alvillinen 10%.
Esimerkki 1. 20 000e tulot ja 10 000e menot. Asiakaskunta koostuu alvillisista yrityksistä.
Yrittäjä on keikkaileva muusikko, joka päättää olla liiketoiminnasta alviton. Hän laskuttaa 20 000e (alv 0%) vuodessa ja ostaa tarvikkeita 10 000e + alv 24% = 12 400e. Koska yrittäjä on alviton, tulos on 20 000e – 12 400e = 7 600e. Hän ei toisin sanoen voi vähentää alvia ostoistaan.
Yrittäjä on alvillinen esiintymiskorvauksista (10%) ja oletuksena on, että hän voi laittaa 10% alvia päälle kaikkiin laskutettaviin palkkioihin. Hän laskuttaa 20 000e * 1,10 = 22 000e vuodessa ja ostaa tarvikkeita 10 000 + alv 24% = 12 400e. Tulos on 20 000e – 10 000e = 10 000e. Alvien erotus on 2000e – 2 400e = -400e. Koska alvit ovat miinuksella, hän saa 400e verottajalta. Tässä tilanteessa alvillisuus olisi järkevää, sillä tilillä on lopuksi 10 400e vs. 7 600e (ylempi esimerkki).
Esimerkki 2. 20 000e tulot ja 10 000e menot. Asiakaskunta koostuu alvittomista yksityishenkilöistä.
Yrittäjä on keikkaileva muusikko, joka päättää olla alviton. Hän laskuttaa 20 000e (alv 0%) vuodessa ja ostaa tarvikkeita 10 000e + alv 24% = 12 400e. Koska yrittäjä on alviton, tulos on 20 000e – 12 400e = 7 600e. Esimerkki on sama kuin aiemmin.
Yrittäjä on alv-velvollinen, mutta ei voi laskuttaa alvia palkkion päälle. Hän laskuttaa 20 000e (sis. alv 10%) ja ostaa tarvikkeita 10 000e + alv 24%. Tässä tapauksessa liikevaihto on n. 18 181e ja menot ovat 10 000e eli tulos = 8 181e. Alvien summa on 1818e – 2400e = – 582e. Yrittäjä saa alvien erotuksen verottajalta eli käteen jää 8181e + 582e = 8763e vs. 7600e (ylempi esimerkki)
Yllä olevien esimerkkien perusteella kannattaisi kuulua alv-rekisteriin esiintymiskovauksista 10% alv-kannalla. Hyöty tulee siitä, että tuloissa on 10% alv-kanta ja kuluissa on 24% alv-kanta.
Esimerkki 3. 20 000e tulot ja 0e menoja. Asiakaskunta koostuu alvillisista yrityksistä.
Yrittäjä on keikkaileva muusikko, joka päättää olla alviton. Hän laskuttaa 20 000e (alv 0%) vuodessa ja koska yrittäjä on alviton, tulos on 20 000e.
Yrittäjä on alvillinen esiintymiskorvauksista (10%) ja oletuksena on, että hän voi laittaa 10% alvia päälle kaikkiin laskutettaviin palkkioihin. Hän laskuttaa 20 000e * 1,10 = 22 000e vuodessa. Alveja tulee maksettavaksi 2000e. Alv on läpierä eli tulos on 20 000e.
Jos alvin voi laittaa laskutettavan summan päälle, on parempi kuulua alv-rekisteriin. Tässä oletuksena, jos tulee yksikin alvillinen kulu.
Esimerkki 4. 20 000e tulot ja 0e menot. Asiakaskunta koostuu alvittomista yksityisasiakkaista.
Yrittäjä on keikkaileva muusikko, joka päättää olla alviton. Hän laskuttaa 20 000e (alv 0%) vuodessa ja koska yrittäjä on alviton, tulos on 20 000e.
Yrittäjä on alvillinen esiintymiskorvauksista (10%) ja laskuihin sisältyy 10% alv. Hän laskuttaa 20 000e sis. alv 10% vuodessa, jolloin tulos on 20 000e / 1,10 = 18 181e. Alvin ollessa läpierä, tilille jää 18 181e vs. 20 000e (ylempi esimerkki).
Summa summarum
Jos voit laittaa alvin laskutettavan palkkion päälle ja jos kulusi ovat 24% alv-kantaa (huom. vuokrat, vakuutukset, korot ja jäsenmaksut ovat alv 0%), alv-rekisteriin ilmoittautuminen on hyvä idea. Jos taas teet yhteistyötä yksityisasiakkaiden kanssa ja firman kulut ovat pienet, on parempi olla alviton.
Osakeyhtiö vs. toiminimi
Osakeyhtiö on oma oikeushenkilönsä, joka tilanteen vaatiessa vastaa esimekiksi konkurssitilanteessa lainoistaan yksin. Oletuksena on, ettei lainoille ole annettu henkilötakausta. Toiminimellä olet henkilökohtaisesti vastuussa kaikista lainoista. Alla esimerkki.
Jos olet ottanut osakeyhtiön kautta lainaa etkä ole antanut lainaan henkilötakausta, et ole vastuussa osakeyhtiön lainoista esimerkiksi konkurssin tullessa. Toisin sanoen lainanmyöntäjä jää tässä vaiheessa ilman rahaa.
Oy:n ollessa oma oikeushenkilönsä, on osakeyhtiön voitto osakeyhtiön rahaa. Et voi esimerkiksi nostaa oy:stä rahaa yksityisnostoina kuten toiminimellä. Yleisimmät tavat saada rahaa ulos osakeyhtiöstä ovat palkanmaksu, osingot, päivärahat ja kilometrikorvaukset.
Oy:n perustamisesta voi olla myös hyötyä. Esimerkiksi monet opiskelijat käyttävät osakeyhtiön ominaisuuksia hyödyksi perustamalla osakeyhtiön sivutoimiselle työlle, jättämällä rahat yhtiöön ja nostamalla silti täysiä opiskelijatukia. Toki tässäkin tilanteessa oy:n tuloksesta maksetaan 20% veroa. Osakeyhtiö mahdollistaa toimitusjohtajalle 0e vuositulot vaikka oy tekisi tuhansia euroja voittoa. En henkilökohtaisesti suosittele tukikikkailua, mutta jokainen tehköön omat valintansa.
Yleensä yhden ihmisen osakeyhtiö perustetaan siinä tilanteessa, kun toiminimen tulos nostaa henkilökohtaisen veroprosentin yli 20%:iin. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20% tuloveroa, vaikka tulos olisi miljoonia. Ennen osakeyhtiön perustamista, kannattaa ottaa huomioon vaatimus kahdenkertaisesta kirjanpidosta, tilinpäätöksestä ja vuosikokouksista. Alla esimerkki toiminimen ja osakeyhtiön kirjanpidon eroavaisuuksista.
Kahdenkertainen kirjanpito tarkoittaa sitä, että sama tapahtuma kirjataan aina kahteen kertaan.
Toiminimiyrittäjä laskuttaa työstään 1000e (alv 0%), nostaa siitä 200e itselleen ja ostaa 200e (alv 0%) arvoisen käytetyn kitaran. Liikevaihto on 1000e, ostot 200e ja yksityisnostot 200e = Tulos on 800e, sillä yksityisnostot eivät ole kuluja. 800e vuosituloksesta ei makseta veroja ollenkaan, koska oletetaan muualta tulevat palkkatulot pieniksi. Loppujen lopuksi toiminimen tilille jää 600e.
Osakeyhtiö laskuttaa 1000e (alv 0%), maksaa 200e nettopalkkaa yel-vakuutetulle toimitusjohtajalle (0% veroprosentti) ja lisäksi ostaa 200e (alv 0%) arvoisen käytetyn kitaran. Kahdenkertainen kirjanpito toimisi maksuperusteisesti näin:
+1000e pankkitili, -1000e myynti, +200e palkat, +2,32e sava-maksut (1,16% vuonna 2024), -200e pankkitili, -2,32e siirtovelat (omavero-tapahtumat) +200e ostot, -200e pankkitili. Tämän lisäksi pitäisi lähettää työnantajan erillisilmoitus, palkkatietoilmoitus ja käydä omaverossa maksamassa tuo sava-maksu. Sava-maksun lähtiessä tililtä kirjataan +2,32e siirtovelat (omavero-tapahtumat), -2,32 pankkitili. Eikä tässä vielä kaikki: tuloksen ollessa 1000e – 202,32e – 200e = 597,68e maksetaan tästä tuloveroa 20% eli 119,54e. Toisin sanoen tilille jää rahaa 478,14e vs. 600e (ylempi esimerkki).
Eli. Osakeyhtiö voi olla haastava ylläpitää laillisesti, mutta hyödyllinen tietyissä tilanteissa. Ota rohkeasti yhteyttä niin kartoitetaan tilanteesi!
Mikä on vähennys?
Vähennys eli kulu pienentää tulosta. Toisin sanoen, jos liikevaihto on 20 000e ja kulut ovat 20 000e, tulos on 0e. Verosuunnittelumielessä monet pyrkivät siihen, että firmalle saisi laitettua mahdollisimman paljon kuluja, jotka olisivat normaalisti henkilökohtaisia. Tämä on myös yleisin tapa saada sakkoja mahdollisessa verotarkastuksessa. Verottaja käyttää tällaisesta laittomuudesta termiä peitelty osingonjako. On tärkeää hallita tasapainottelu yrityksen kulujen ja omien kulujen välillä. Alla esimerkki.
Muusikot ostavat yleensä esiintymisvaatteita firman piikkiin. Vero.fi – sivustolla on aiheesta monta ennakkotapausta, joissa esiintymisvaatteita voi käyttää myös vapaa-ajalla ja siksi niitä ei voi vähentää firman kuluina. Työvaatteiksi katsotaan esimerkiksi turvakengät ja huomioliivit.
Mahdollisen verotarkastuksen aikana kaikki vaatteet poistetaan kuluista → tulos nousee → maksat tästä uudesta tuloksesta puuttuvat verot ja lisäksi sakot peitellystä osingonjaosta.
Mitä voi vähentää?
Kulujen osalta on erittäin tärkeää, että kuiteissa lukee firman nimi. Jos toiminimen nimi on sama kuin yrittäjän nimi, tarvitaan kuittiin y-tunnus. Olen listannut alle turvallisia vähennyskelpoisia kuluja, jotka suurella todennäköisyydellä menisivät läpi myös verotarkastuksesta. Kaikissa kuluissa on oletuksena se, että kuitissa lukee sekä firman nimi että y-tunnus.
Puhelin & kulut
Internet
Tietokone & iPad
Soittimet ja muut musiikkitarvikkeet
Kuulokkeet
Työhuonevuokrat / työhuonevähennys
Studiovuokrat / -kulut
Muusikoiden laskutukset, jos muusikko on laskuttanut keikasta osuutensa.
Huollot (soittimet yms.)
Musiikkiohjelmat, plugarit, softat yms.
Liittomaksut
Ravintolakuitit (kuitissa pitää lukea kenen kanssa ja mistä aiheesta esim. ”Ville Valo, levyn suunnittelu”)
Matkakulut, hotellit, junaliput, taksit, lennot yms.
Mainonta (google, nettisivut, facebook, instagram yms.)
Toimistotarvikkeet (esim. kaikki työhuoneen muokkaamiseen tarvittava)
Yel-maksut
Yrityksen pankkikulut
Korkokulut (yrityslaina / autolaina )
Kirjanpito (sis. ohjelmat)
Pikkujoulut & kesäjuhlat (täällä voi vähentää myös alkoholijuomat, muuten ei)
Jos yrittäjällä on auto, jolla ajetaan 50% työajoa (keikoille yms.) niin kaikki auton kulut. Tässä tapauksessa pitää olla ajopäiväkirja, josta selviää oman käytön ja työkäytön suhde. Vähennyksiin menee työkäytön osa. Auto voi myös olla firman taseessa (omistuksessa) ja ”pelkästään” työkäytössä. Tällöin ei tarvita ajopäiväkirjaa, mutta tähän kategoriaan verottaja hyväksyy käytännössä pelkät pakettiautot.
Mitä ei voi vähentää?
Tiettyjä asioita ei saa firman kuluiksi, vaikka kuinka haluaisi. Näitä ovat esimerkiksi oman kodin vuokra, ruokaostokset ja vaatteet. Toki kaikkea on mahdollista laittaa vähennyksiin, mutta olet yrittäjänä aina henkilökohtaisesti vastuussa mahdollisen verotarkastuksen tullessa tekemistäsi ”rajaa venyttävistä” vähennyksistä.
EU-ostot
Muusikkona olet varmasti tilannut jotain Thomannilta. Jos olet alv-velvollinen yrittäjä, saat ostaa tavaraa thomannilta alv-tunnuksella alvittomasti. Alv-tunnus on y-tunnuksesi ilman väliviivaa ja alkuun FI. Jos ostettu tavara liittyy alvilliseen liiketoimintaan sinun ei tarvitse maksaa alvia tuotteesta, mutta alv-ilmoitus on silti tehtävä. Alla esimerkki.
Olet tuottaja ja teet keikkoja toisinaan kitaristina. Olet alv-velvollinen studiotyöstä, mutta alviton esiintymiskorvauksista. Lisäät thomannin tilauksen yhteydessä alv-tunnuksesi ja ostat tavaran alvittomasti. Tässä esimerkissä olet päättänyt ostaa 1000e (alviton hinta) pianon studioon.
Maksat thomannille 1000e ja myöhemmin alv-ilmoituksella oma-aloitteisten verojen kohdalta (oma-vero) ilmoitat ”tavaraosto EU” – kohtaan 1000e. Koska tämä osto liittyy alvilliseen toimintaan (studiotyö) eikä alvittomaan toimintaan (esiintymiskorvaukset), voit vähentää ”maksamasi alvin”. Lisää 240e (24%) vero kohtaan ”vero tavaraostoista EU” ja muista samalla vähentää tuo sama summa 240e kohdassa ”verokauden vähennettävä vero”.
Jos olisit ostanut kitaran ja osto liittyisi alvittomaan toimintaan, sinun pitäisi maksaa tuo 240e verottajalle. Tällöin alvien kirjaus olisi 240e ”alv tavaroista EU” ja tätä samaa veroa ei vähennetä ”verokauden vähennettävä vero” – kohdassa.
Ulkomailta ostaminen alvittomasti on helppoa, mutta miksi alv pitää lisätä ja vähentää alv-ilmoituksella, jos kuitenkaan mitään alvia ei makseta mihinkään? EU:n pyrkimys on seurata näitä alvittomia ostoja. Hankala systeemi, joka voisi olla paljon parempi, mutta tällä mennään! Voidaan käydä yhdessä tilanteesi läpi, ota rohkeasti yhteyttä!
Yel
Tässä kohdassa kerron milloin sinun pitäisi ottaa yel-vakuutus, ottamatta kantaa siihen onko Yel-vakuutus järkevä sijoitus verrattuna esimerkiksi osakesäästämiseen tai asuntosijoittamiseen. Toki annan neuvoja aiheesta tarvittaessa.
Vuonna 2024 Yel-työtulon raja on 9010e. Alla työtulo selitettynä.
Työtulo on korvaus, jonka maksaisit jollekin toiselle tekemästäsi työstä. Muusikot voivat käyttää keikkojen työtulona muusikoiden liksalistan mukaista 230e palkkiota. Jos muusikko laskuttaa keikasta 1000e, on hänen työtulonsa silti 230e. Tämä on tärkeä ymmärtää.
Tilanteessa, jossa muusikko ei haluaisi ottaa yel-vakuutusta, hän voi tehdä 39 keikkaa ja laskuttaa niistä mitä vain. Laskutoimitus on 9010e / 230e = 39.
Studiotyön yel määräytyy tes:sin tuntipalkan mukaan. Yleensä työtuloa on ollut turvallista laskea esimerkiksi 10e / h tuntipalkalla. Eli jos olet masteroinut levyn 5h ajalla ja laskutat siitä 1000e on työtulosi 5h x 10e/h = 50e.
Tulos ei ole yhtä kuin työtulo.
Jos työtulosi ylittää 9010e rajan, on sinun otettava Yel-vakuutus. Oman työtulon voi päättää ja sitä varten tarvitset esimerkiksi excel-taulukon, josta löytyy tuntipalkat ja työhön käytetyt tunnit. Keikkailijoilla käytetään liksalistan 230e per keikka työtuloa.
Mitä hyötyä on Yelistä?
Yel tarkoittaa yrittäjän eläkevakuutusta eli jos maksat yeliä, saat yrittäjän eläkettä jäädessäsi eläkkeelle. Yel-maksut vaikuttavat myös vanhempainpäivärahaan ja tämä on mielestäni yelin suurin hyöty.
Poistot
Poistoja syntyy kun ostetaan tavara, joka tuottaa yritystoiminnalle varoja yli kolmen vuoden ajan. Yleensä nämä tavarat ovat kalliita ja niiden vähentäminen yhdellä verokaudella vaikuttaisi tulokseen merkittävästi eikä täten kertoisi realistista kuvaa yrityksen taloudellisesta tilanteesta.
Ostettu tavara kirjataan taseeseen ja siitä tehdään vuosittainen poisto. Yleisin poistomäärä on 25% jäljellä olevasta summasta. Alla esimerkki.
Yritys ostaa 20 000e (alv 0%) maksavan pakettiauton, joka kirjataan taseeseen. Vuoden lopuksi tehdään suunnitelman mukaiset poistot ja tästä 20 000 eurosta poistetaan 25% = 5000e. Tuloksesta vähennetään siis 5000e poistokuluja. Ensi vuonna jäljelläolevasta määrästä (15 000e) vähennetään taas 25% jne, kunnes taseessa oleva summa on alle 1200e. Tällöin viimeinen poisto on alle 1200e arvoinen jäljellä oleva summa.
Hyvä yrityspankki
Tällä hetkellä ehdottomasti paras yrityspankki on Holvi-pankki. Toiminimiyrittäjä ei tarvitse omaa yritystiliä, vaan voi pyörittää toimintaa omalta pankkitililtään. Tässä tapauksessa hyvin todennäköistä on se, että teet kirjanpitosi itse, sillä kirjanpitotoimistot haluavat yleensä tiliotteen ainoastaan firman tapahtumista.
Op kevytyrittäjä voi tuntua kätevältä, mutta 5% + alv 24% (liikevaihdosta) palvelumaksu on todella korkea hinta suhteessa työhön käytettävään aikaan. 30 000e liikevaihdon jälkeen palvelumaksu ei enää nouse vaan pysähtyy hintaan 1500e + alv. 24%. Tämä on todella kallis hinta toiminimen kirjanpidosta.
Holvi pankki maksaa 18,60e/kk (sis. alv 24%) ja siihen kuuluu kolme korttia, 500 verkkolaskutusta/kk ja verkkokauppa. Holvi-pankki on myös ainoa pankki, jossa voit lisätä kuitit suoraan pankkitapahtumiin. Tarvittaessa Holvista saa ulos myös verotarkastajan rakastaman ”tiliote & kuitit” -pdf:n. Lisäksi Holvi-pankin ”luokat” -ominaisuudella voi käytännössä hoitaa toiminimen kirjanpidon kokonaan. Holvi-tili laskee myös alvit puolestasi kuukausittain alv-ilmoitusta varten. Pankkiin saa lisättyä myös eri käyttäjiä (esimerkiksi yhdistyksen puheenjohtaja, rahastonhoitaja ja kirjanpitäjä). Tällä hetkellä yksikään toinen softa ei tarjoa tällaista palvelua tuohon hintaan.
En tee yhteistyötä Holvi-pankin kanssa, mutta harvassa ovat ne yrityspankit, joissa kaiken voi hoitaa yhtä kätevästi yhdestä softasta.
Mitä kirjanpito maksaa?
Suuret kirjanpitotoimistot laskuttavat n. 60e/kk ja yleensä toiminimien kirjanpitoa hoitavat harjoittelijat. Tämän lisäksi suurista kirjanpitotoimistoista on haastavaa saada yksilöllistä asiakaspalvelua, kun asiakkaita on niin paljon.
Minun hintani kirjanpidolle on 50e + alv 24% / h. Olen tehnyt osakeyhtiöiden, yhdistysten ja toiminimien kirjanpitoa jo vuodesta 2017. Olen myös taloushallinnon ammattilainen ja tähtään tilintarkastajan tutkintoa kohti.
Kirjanpitotyöni perustuu vahvasti automaatioon ja tästä syystä en ole lähettänyt yli 450e + alv 24% laskua vuodessa vielä kenellekään. Tähän kuuluu koko vuoden kirjanpito, tase, tuloslaskelma, alv-ilmoitukset ja mahdollinen tilinpäätös.
Pidämme aina asiakkaan kanssa alkukartoituksen, jossa suunnitellaan toiminta mahdollisimman kannattavaksi.
Ainoa negatiivinen asia kirjanpitopalveluissani on se, että asiakaspaikkoja on rajoitetusti, sillä teen myös paljon muuta. Voit tutustua muuhun toimintaani mm. näillä sivustoilla.
Yhteystiedot
Jos lomake ei toimi, voit olla yhteydessä möy suoraan lasilven (at) gmail.com.